Verkkokaupan maksuratkaisuihin erikoistunut Klarna Oy kyseenalaistaa viime päivien kotimaisten verkkokauppojen maksutapoihin liittynyttä tiedottamista. Sekä viimeisimmät tutkimustulokset että markkinoille tulleet uudet maksutavat herättävät yrityksessä ihmetystä. Kuluttajien mieltymyksiä eri maksutapoja kohtaan on tutkittu pitkin kevättä niin kotimaisten kuin kansainvälisten yritysten toimesta ja tutkimustulokset osoittavat jälkikäteen maksettavan laskun ja luottokortin suhteen olevan jotakin muuta, mitä viimepäivinä julkaistut tutkimustulokset antavat ymmärtää.

”Viime päivien aikana uutisoidut verkkokaupan maksutapoihin liittyvät tutkimukset ja tiedotteet ovat olleet mielenkiintoista luettavaa. Kansainväliset sekä laajat kotimaiset tutkimukset osoittavat kotimaisten kuluttajien mieltymysten olevan aivan jotakin muuta, mitä esimerkiksi Luottokunnan teettämä tutkimus kertoo. Tutkimustulosten kannalta olisi mielenkiintoista tietää, selvitettiinkö Luottokunnan tutkimuksessa kuluttajien mieltymyksiä vai käyttötottumuksia. Niissä on verkkokaupassa suuri ero, koska kaikki maksutavat eivät luonnollisestikaan löydy jokaisesta verkkokaupasta”, verkkokaupan maksuratkaisuihin erikoistuneen Klarna Oy:n maajohtaja Jarkko Turtiainen ihmettelee.

Viimeisimmät vuoden 2010 aikana ilmestyneet kotimaiset sekä kansainväliset verkkokauppa-tutkimukset osoittavat, että pankkikorttien ollessa mieluisimmat maksutavat netissä, jälkikäteen maksettava lasku on kotimaisille kuluttajille toiseksi halutuin maksutapa. Posten Nordenin suuressa pohjoismaiseen verkkokaupaan keskittyvässä tutkimuksessa suomalaisista kuluttajista 32% haluaisi maksaa ostoksensa laskulla ja 37% verkkopankkitunnuksilla. Luottokortilla haluaisi maksaa vain 13 %, minkä ohitse suosiossa nousi käteismaksu toimituksen yhteydessä. Käteisellä tutkimuksen mukaan haluaisi maksaa 17% kotimaisista kuluttajista. Pohjoismaidenlaajuisesti toimivan Dibs Ab:n vastaavassa, tammikuussa 2010 julkaistussa tutkimuksessa maksutapojen järjestykset muuttuivat ainoastaan luottokortin ja käteismaksun suhteen. Pankkikorttien (41%) ja laskun (23%) ollessa kuluttajille mieluisimmat maksutavat, luottokortilla haluaisi maksaa 15% kotimaisista kuluttajista ja käteisellä 9%.

Kotimaiset tutkimukset noudattelevat kansainvälisiä tutkimustuloksia. Verkkokaupan asiantuntijayritys Smilehousen suuren verkkokauppatutkimuksen mukaan verkossa käytetyimmät maksutavat ovat edelleen verkkopankki ja luottokortti. Kuluttajat kuitenkin ilmoittivat Smilehousen viimeisimmässä tutkimuksessa, että lasku olisi mieluisampi maksutapa kuin luottokortti. Tässä 1 000 kuluttajan vastauksiin perustuvassa tutkimuksessa kartoitettiin myös syitä, mitkä ovat saaneet kuluttajat jättämään joskus ostoksensa tekemättä verkkokaupassa. Vain neljä prosenttia kertoi ostamattomuuden syyksi maksamisen turvallisuuteen kohdistuneet epäilyt, jos verkkokaupan valikoimista löytyi haluttu tuote ja jos palvelu muuten toimii hyvin ja luotettavan tuntuisesti.

”Pullonkaula vaikuttaisikin olevan laskumaksutavan hidas yleistyminen suomalaisissa verkkokaupoissa. Kysyntää tämän maksutavan hyödyntämiseen olisi siis nykyistä enemmän”, kertoo Klarnan toimitusjohtaja Jarkko Turtiainen.

Jälkikäteen maksettavalla laskulla maksaessaan kuluttaja on turvattu sekä petosten että konkurssien suhteen

Luottokunnan mukaan luottokortilla maksettaessa kuluttaja olisi turvatumpi esimerkiksi konkurssitilanteissa korvausten suhteen kuin pankkitunnuksilla tai laskulla maksaessaan. Laskupalveluita tarjoavan Klarna haluaa korjata, että jälkikäteen maksettavalla laskulla kuluttajan ei tarvitse huolehtia korvausten hakemisesta -ainakaan Klarnan maksutavoilla maksettaessa.

”Kuluttajien turvallisuuteen laskulla maksettaessa liittyneet viittaukset olivat Luottokunnan tiedotteessa osittain virheellisiä. Kuluttajat ovat ainakin meidän laskulla maksaessaan turvattuja sekä petos- että konkurssitilanteissa. Ero luottokortteihin on, ettei jälkikäteen maksettavalla laskulla maksettaessa raha liiku tilaushetkellä, vaan sen jälkeen. Tämä poistaa huomattavan osan maksuun liittyvistä riskeistä. Esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa kuluttaja on tilannut tuotteet ja päättänyt maksaa esimerkiksi meidän ratkaisuillamme, mutta tuotteita ei jostakin syystä toimitetakaan, kuluttaja ottaa meihin päin yhteyttä ja tarvittaessa me jäädytämme laskun. Eli raha ei ole liikkunut minnekään eikä kuluttaja joudu odottelemaan korvauksia tai edes miettimään niitä. Laskulla maksaessaan ei kuluttaja myöskään maksa Luottokunnan tiedoista poiketen korkoa, ainakaan meidän palveluissa. Asiakas maksaa verkkokauppakohtaisen kiinteän laskutuslisän, eikä aina sitäkään. ”

Klarna haluaa myös korostaa jälkikäteen maksettavan laskun ja ennakkolaskun merkittävää eroa, mitä ei maksutavoista uutisoidessa välttämättä aina tehdä selväksi. Esimerkiksi Klarnan laskupalvelussa on kyse jälkikäteisestä maksamisesta, kun taas Itellan uudessa NetPostin laskunapissa on kyse ennakkomaksamisesta.

”Jälkikäteen maksettava lasku tulee esimerkiksi paketin mukana ja maksuaikaa on kaksi viikkoa. Eli kyseessä on se perinteinen lasku, johon monet suurempien postimyyntiyritysten asiakkaat ovat tottuneet. Jälkikäteen maksettaessa ei raha liiku tilaushetkellä, vaan kuluttaja maksaa tuotteet samalla periaatteella kuin fyysisessäkin liikkeessä, vasta tutustuttuaan tuotteeseen. Itellan ratkaisussahan on kyse ennakkomaksun muodosta, eli ennakkolaskusta, joka täytyy maksaa ennen kuin paketti lähtee kuluttajalle. Näissä kahdessa maksumuodossa on vissi ero, joka ei tule usein maksutavoista tiedottaessa selkeästi ilmi. Jälkikäteen maksettavassa laskussa kyse on kuluttajan kannalta turvallisesta maksutavasta, jossa parhaimmillaan turvataan myös kauppiaan saatavat. Etukäteen maksettavassa laskussa palvellaan taas paremmin kauppiaan kuin kuluttajan tarpeita.” Turtiainen tarkentaa.